Yrittäjät ja yritysten johto ovat pikkuhiljaa heränneet viennin riskeihin.
Huomasin kevään pk-yritysbarometrista, että 55 prosenttia vientiä harjoittavista pk-yrityksistä myy tuotteitaan tai palveluitaan laskua vastaan ilman luottovakuutusta. Luottovakuutusta käyttää 11 prosenttia vastaajista. Muita instrumentteja, kuten remburssia, puolet vähemmän.
Tämän ei pitäisi olla hyvä uutinen, sillä lukuhan on kamala. Sitä se kuitenkin on. Suunta on kääntynyt nopeasti parempaan, sillä vielä viime vuonna myyntisaatavat jätti suojaamatta kaksi kolmasosaa barometriin vastanneista.
Olen ollut jo pitkään huolissani yrittäjien ja yritysten sinisilmäisyydestä. Onneksi aihe on noussut viime aikoina enemmän julkisuuteen. Viestiä nimittäin kannattaa julistaa aktiivisesti, jotta se menee perille. Nollaan on vielä 55:stä pitkä matka.
Atradiuksen tilastoissa näkyy säännöllisesti, että vientikohteissa asiakkaiden halu ja kyky maksaa laskujaan vaihtelee paljon. Aivan kuten Suomessakin.
Luotolla myyminen on yrityksille kilpailukysymys. Miksi ostaja luottaisi myyjään niin paljon, että se maksaisi laskun etukäteen ennen tavaran tai palvelun toimitusta? Maksaisitko itse laskun etukäteen, jos olisit tilannut tavaraa esimerkiksi Kreikasta?
Siksi tuntuukin hämmästyttävältä, että samaisessa pk-barometrissa puolet vientiyrityksistä ilmoittaa käyttävänsä ennakkomaksua keinona saada rahat kassaansa. Paljonkohan vientikauppoja jää syntymättä?
Viennissä luottamus on isossa roolissa. Kumppanien on luotettava toisiinsa, jotta asiakassuhde syntyy ja säilyy. Samalla järkevä riskienhallinta kuuluu jokaisen yrityksen ydintoimintaan. Tai ainakin pitäisi kuulua.
Vanha viisaus pätee tässäkin: luottamus hyvä, mutta kontrolli paras.
Juhani Laitala