”Maa vajoaa pikkuhiljaa jalkojen alta.” Tämä on tällä hetkellä yleinen tunne monien yrittäjien keskuudessa.
Vallitseva epävarmuus markkinoilla on saanut yritykset miettimään uudelleen strategioitaan. Merkittävimpänä taloudellisina riskeinä pidetään luottoriskejä. Myyntisaatavien kotiuttaminen kestää yhä kauemmin, tai maksusuorituksia ei välttämättä saada lainkaan asiakkaan kärsiessä maksuvaikeuksista. Tuskanhiki alkaa pakostakin nousta ohimoille, kun tulevasta ei ole varmuutta.
Hallituksen asettamat matkustusrajoitukset vaikeuttavat erityisesti vientiyritysten liiketoimintaa. Tartuntamäärien kasvaessa yritykset pelkäävätkin mahdollisia uusia tiukkoja rajoituksia ja sitä, miten ne tulevat vaikuttamaan pitkällä tähtäimellä. Kaikesta tästä huolimatta aistittavissa on positiivista energiaa, ja osa yrityksistä uskoo viennin kasvavan ensi vuonna.
Mihin tulisi nyt satsata?
Peräänkuulutan luottoriskien hallintaa. Luottovakuutus on Suomessa vielä kohtalaisen huonosti tunnettu, mutta Covid-19-kaaoksen myötä yritysten tietoisuus on kasvanut. Luottovakuutuksen turvin yritys on turvassa erilaisilta luottoriskeiltä kuten asiakkaan maksukyvyttömyydeltä tai konkurssilta. Kokonaisriskin kattaminen onkin oleellista, mikäli haluaa varmistaa, että yritys pyörii myös jatkossa. Uusi normaali on tullut jäädäkseen, ja selviytymisstrategiaa kannattaa nyt miettiä.
Miten hallitus reagoi vientiyritysten ahdinkoon?
Suuri kysymys on Suomen hallituksen kyky varmistaa hyvät olosuhteet vientikaupalle, jotta meillä olisi edellytykset pärjätä kilpailussa myös maailmalla. Viennin osuus bruttokansantuotteestamme on miltei puolet. Nyt onkin tärkeää turvata vientiyritysten toiminta, jotta taloutemme ei uppoaisi syvempään kuiluun. Viennin luottoriskien vakuuttaminen onkin helpoin keino hallita kaupankäynnin riskejä.
Kilpailun kiristyessä valtiolla on vastuu tukea yrityksiä. Kuten mainittu, luottovakuutuksen käyttö on meillä vielä vähäistä, ja hallituksen tulisi nyt tunnistaa, miten tärkeä rooli luottovakuutuksella on viennin turvaamisessa. Monet Euroopan maat ovat ulottaneet rahoitussektorin tukitoimet myös luottovakuutusyhtiöihin, miksi Suomessa ei toimita näin?
Emme tule vielä hetkeen pääsemään koronasta eroon, ja nyt onkin aika tarkastella tilannetta pidemmällä tähtäimellä. Meillä ei ole enää varaa eristäytyä toista kertaa muusta maailmasta. Tukeaksemme vientikauppaa on ryhdyttävä yhdessä talkoisiin
Kaikilla meillä on mahdollisuus vaikuttaa asioihin edes jollain tavalla. Tehkäämme siis kaikkemme. Suomalaiselle sisulla me pystymme mihin vain.
Juhani Laitala
Kirjoittaja on Atradius Suomen maajohtaja