Saksassa ennätysmäärä konkursseja tänä vuonna

Saksassa konkurssien määrä voi nousta samalle tasolle kuin finanssikriisin pahimpana vuonna 2009. Suomalaisten viejien on oltava valppaina erityisesti neljän alan kohdalla.  

Saksan tulevalla hallituksella on edessään suuria haasteita. Saksassa teollisuustuotanto on laskenut 17 % vuodesta 2017, taantumavuosia on ollut kaksi peräkkäin, ja vuonna 2024 konkurssien määrä kasvoi 25,7 % vuoteen 2023 verrattuna. Vuoden 2025 alku ei ole ollut parempi, ja konkurssien määrä on kasvanut 14 % edellisvuoteen verrattuna.   

Epäsuotuisa talouskehitys ei vaikuta ainoastaan suomalaisten yritysten vientimahdollisuuksiin, vaan aiheuttavat myös kasvavan riskin luottotappioista, Atradius Suomen maajohtajan Juhani Laitalan mukaan. 

”Asiantuntijamme näkevät konkurssien määrän kasvavan voimakkaasti Saksassa ja pelkäävät, että jopa 32 000 yritystä voi mennä konkurssiin vuonna 2025. Se on 10 000 enemmän kuin viime vuonna ja samalla tasolla kuin finanssikriisin pahimpana vuonna 2009. Tämä tarkoittaa, että Saksaan viejien on kiinnitettävä erityistä huomiota kauppakumppaneihinsa ja kaupankäynnin edellytyksiin.”  

Useita toimialoja paineen alla  

Energia on hyvin riippuvainen politiikasta, maassa on meneillään vihreä siirtymä, tällä hetkellä 33 prosenttia energiavalikoimasta on fossiilisia polttoaineita, kun taas 55 prosenttia tulee vihreistä lähteistä.  

Autoteollisuus tuottaa vähemmän, Kiinasta tuleva kilpailu aiheuttaa paineita, ja Yhdysvaltojen ilmoittama 25 prosentin rangaistustulli voi vaikuttaa alaan suhteellisen voimakkaasti.  

Koneteollisuuden kokonaistuotanto on vähentynyt viime vuosina, ja yli kolmannes yrityksistä pitää nykyistä tilannettaan huonona.  Kuluvana vuonna Atradiuksen analyytikot Saksassa odottavat tuotannon vähenevän edelleen.  

Rakennusteollisuus on pysähdyksissä erityisesti toimisto- ja asuntorakentamisessa, yritykset ovat maksuvalmiuspaineiden alla, eikä tilanteen odoteta paranevan tänä vuonna.  

Uuden liiketoimintamallin kiireellinen tarve  

Saksan nykyinen liiketoimintamalli perustuu kolmeen pilariin. Suuri teollisuus, vienti ja vahva yhteisymmärrys yhteiskunnassa. Kaikkiin kolmeen pilariin kohdistuu paineita.  

Korkeat energian hinnat, byrokratia ja infrastruktuurin puute ovat Saksan teollisuuden tiellä, kun taas vientiin kohdistuu paineita kauppasotien, heikentyneen kilpailukyvyn ja maailmantalouden pysähtyneisyyden vuoksi.   

Viimeisenä mutta ei vähäisimpänä Saksan tasavalta on yhä enemmän jakautunut. Poliittinen polarisaatio aiheuttaa neuvottelujen pitkittymistä. Viime vuosina Saksassa on myös ollut enemmän lakkoja, mikä puolestaan vaikuttaa talouteen.  

Merz-vaikutus tuntuu vasta ensi vuonna.  

Juhani Laitalan mukaan liittokansleri Friedrich Merzin ilmoittama niin sanotun velkajarrun uudistus on tervetullut, mutta sillä tuskin on vaikutusta konkurssikehitykseen tänä vuonna.  

”Merzin ehdotus lisätä investointeja infrastruktuuriin ja armeijaan on varmasti hyvä uutinen Saksan taloudelle, mutta ehdotus on vielä hyväksyttävä, ja odotamme tulevan hallituksen uudistusten vaikutusten näkyvän vasta vuoden 2026 alussa.”  

Laitala lisää, että Saksan nykyisessä poliittisessa ympäristössä talouden uudelleen käynnistäminen voi valitettavasti olla haasteellista. Vaikka ilmeisimmät koalitiokumppanit, CDU ja SPD, ovat yhtä mieltä siitä, että energian hintoja on laskettava, byrokratiaa on vähennettävä ja infrastruktuuriin on investoitava, he eivät ole läheskään yhtä mieltä siitä, miten tämä pitäisi tehdä.  

”Talous on pahoissa vaikeuksissa, ja mitä kauemmin puolueet istuvat neuvottelupöydässä, sitä enemmän yrityksiä on vaarassa mennä konkurssiin ja sitä vaikeampaa on kääntää asioita parempaan suuntaan.”  

Lisäksi SPD ei kannata muutamia toimenpiteitä, jotka CDU:n ja elinkeinoelämän mielestä ovat välttämättömiä talouden liikkeelle saamiseksi. Puolueiden odotetaan käyvän kiivasta keskustelua erityisesti CDU:n pyrkimyksestä alentaa yritysveroja ja ehdotuksista hidastaa vihreää siirtymää. 

”Toivomme, että Saksan tuleva hallituskoalitio pääsee kompromisseihin mahdollisimman pian, sillä Saksassa on valtavasti potentiaalia, jos se investoi enemmän uuteen infrastruktuuriin, puuttuu byrokratiaan ja onnistuu energian hintojen alentamisessa”, Juhani Laitala sanoo.