5 vuotta Brexitin jälkeen: voittajat ja häviäjät

Atradius on analysoinut, mitkä toimialat ovat hävinneet tai hyötyneet Brexitistä, ja mitä seurauksia sillä on ollut suomalaisille yrityksille.  

Iso-Britannia erosi virallisesti EU:sta 1. tammikuuta 2020. Brexitin vastustajat pelkäsivät sen merkitsevän vuosikymmeniä kestäneen taantuman ja alhaisen kasvun alkua, kun taas kannattajat uskoivat sen olevan uuden aikakauden alku globaalille Isolle-Britannialle, joka oli vapautunut EU:n sääntelyn kahleista ja seisoisi vahvemmin omilla jaloillaan.  

“Totuus on luultavasti jossain ääripäiden välissä ja riippuu siitä, mitä alaa tarkastellaan”, Atradius Suomen maajohtaja Juhani Laitala toteaa.  

”Toistaiseksi kaikki yritykset ovat kärsineet Brexitin vuoksi. Asiakkaidemme vienti Isoon-Britanniaan on pysähtynyt kautta linjan, ja monille on aiheutunut merkittäviä lisäkustannuksia tytäryhtiöiden perustamisesta uusien hankalien tullisääntöjen välttämiseksi”, Laitala lisää. 

Kun asiaa tarkastellaan Ison-Britannian näkökulmasta, Brexit on aiheuttanut runsaasti haasteita, mutta siinä on useita vivahteita. Kaiken kaikkiaan Brexitin vaikutusta on vaikea erottaa viimeisten viiden vuoden ajalta, jolloin COVID-pandemialla ja Venäjän hyökkäyksellä Ukrainaan on ollut valtavia taloudellisia seurauksia Euroopassa.  

Kaikki tähänastiset merkit viittaavat kuitenkin siihen, että Brexitillä on ollut kielteinen vaikutus Ison-Britannian talouteen verrattuna EU:hun. Esimerkiksi kun Euroopan tavarakauppa on palautunut tammikuun 2020 tasolle, Ison-Britannian tavarakaupan kokonaismäärä on vain 88 prosenttia - ja tavaraviennin kokonaismäärä 82 prosenttia vuotta 2020 edeltävästä tasosta. Lontoon pormestarin viime vuonna julkaisemassa analyysissä Brexitin syytettiin aiheuttavan jopa 140 miljardin punnan aukon maan taloudessa.  

Brexitin kannattajat korostavat kuitenkin, että edellä mainitut haasteet ovat ennakoitavissa olevia alkuvaikeuksia, jotka korjaantuvat ajan myötä.  

Mutta mikä on tilanne kullakin alalla ja mitkä ovat tulevaisuudennäkymät - aloitamme muutamasta suurimmasta alasta. 

Maataloudessa on pulaa työvoimasta, ja ruoka kallistuu 

Tähän asti Britannian maatalous on kärsinyt eniten Brexitiin liittyvästä työvoimapulasta. Brexit ja Ukrainan sota ovat vaikeuttaneet huomattavasti Isossa-Britanniassa viljelijöiden kausityövoiman rekrytointia. National Farmers' Unionin (NFU) kyselyssä 40 prosenttia vastaajista ilmoitti menettävänsä satoa työvoimapulan vuoksi, ja vuosina 2022 ja 2023 työvoimapula johti merkittäviin satotappioihin.    

Syyskuussa 2024 hallitus ilmoitti kolmannen kerran lykkäävänsä äskettäin ilmoitettua useiden EU:sta tuotavien hedelmä- ja vihanneslajien tarkastusta, koska hintojen pelättiin nousevan. Tarkastukset on nyt tarkoitus aloittaa 1. heinäkuuta. Suurin osa tuoretuotteista vapautetaan valvonnasta.   

Suomalaisena elintarvikeviejänä Isosta-Britanniasta on tullut entistä vaikeampi vientimarkkina, jota haastavat tällä hetkellä hintapaineet, sopimusten epävarmuus ja alhainen ostovoima. Atradius Tanskan elintarvike- ja maatalousalan asiantuntijan John Vinterin mukaan Iso-Britannia on hyvin riippuvainen elintarvikkeiden tuonnista, joten lisätullit ja paperityökustannukset vaikuttavat siihen erityisen voimakkaasti.  

”Iso-Britannia tuo noin 40 prosenttia elintarvikkeiden kulutuksestaan. Kalojen ja äyriäisten tuonnin osuus on noin 65 prosenttia ja lihan tuonnin osuus noin 60 prosenttia. Brexit on aiheuttanut suuria lisäkustannuksia, kun ostovoima ei ole vastaavasti kasvanut.”    

Autoteollisuus on turvassa - toistaiseksi 

Yksi suurimmista mahdollisista Brexitiin liittyvistä seurauksista sekä Iso-Britannian että EU:n autoteollisuudelle on vielä toteuttamatta. Brexit-sopimuksessa määrätään, että EU:n ja Ison-Britannian välillä kaupattaviin sähköautoihin, jotka eivät täytä uusia alkuperää koskevia vaatimuksia, sovelletaan 10 prosentin tullia. Vaatimusten oli määrä tulla voimaan tammikuussa 2024, mutta niitä on nyt lykätty kolmella vuodella.   

”Uskomme, että lykkäys on myönteinen askel Euroopan sähköautojen toimitusketjun kehityksen kannalta”, sanoo Nicola Harris, Ison-Britannian liikennesektorin johtava Underwriter. ”EU:ssa ja Isossa-Britanniassa valmistetuille sähköautoille asetettu 10 prosentin tulli uhkasi vaarantaa Euroopan autoteollisuuden sähköistymisen ratkaisevaan aikaan ja juuri kun se kohtasi useita haasteita, kuten kiinalaisten autonvalmistajien lisääntyvän kilpailun.”   

Tullit rasittavat keskeistä vientiteollisuutta  

Kemianteollisuus on tärkeä osa Ison-Britannian taloutta, ja kaksi kolmasosaa sen tuotannosta menee vientiin, suurin osa Eurooppaan. Tämä tarkoittaa, että 70 prosenttia Ison-Britannian viennistä EU:hun on tullimaksujen alaista, ja myös raaka-aineiden tuontia EU:sta verotetaan.   

”Lisäksi Iso-Britannia ei ole vielä kyennyt kehittämään sääntelyjärjestelmää, jolla voitaisiin korvata EU:n kemikaalien rekisteröintijärjestelmä ilman, että prosessi kallistuu. Tämä vaikuttaa yhä enemmän petrokemian alan investointeihin, kun yritykset joutuvat selviytymään järjestelmään liittyvistä epävarmuustekijöistä ja kustannuksista”, sanoo Sarah Evans, Ison-Britannian johtava kemikaalialan asiantuntija, ja lisää:   

”Pidemmällä aikavälillä odotamme myös Brexitin aiheuttaman ammattitaitoisen työvoiman puutteen vaikuttavan alan näkymiin.”  

Voittajat ja häviäjät  

Ison-Britannian taloudessa on myös positiivisia näkymiä. Ilmailu- ja avaruusala, paperi- ja pakkausteollisuus sekä uusiutuva energia ovat aloja, joiden odotetaan olevan kestäviä. Myös Ison-Britannian mediateollisuudelle on luvassa merkittävää kasvua. Kun taas toimialat, jotka ovat alttiimpia Brexitin haasteille - teräs, logistiikka, rakentaminen - kohtaavat suurempaa epävarmuutta.   

Brexitissä oli kyse paljon muustakin kuin taloudesta, mutta taloudellisesta näkökulmasta on selvää, että Brexit ei ole ainakaan vielä ollut menestys. Ison-Britannian kauppa sekä EU:n että muun maailman kanssa on edelleen vaimeaa, ja suuri osa Ison-Britannian taloudesta kärsii kustannusten noususta, byrokratian lisääntymisestä ja työvoimapulasta, jotka kaikki voidaan lukea Brexitin syyksi.   

Brexitin kannattajat väittävät, että nämä alkuvaikeudet ratkeavat ajan myötä, ja että osa kaupan vähenemisestä johtuu pikemminkin EU:n omista taloudellisista haasteista kuin Brexitistä. He mainitsevat CPTPP-sopimuksen ja mahdollisen kauppasopimuksen Yhdysvaltojen kanssa syinä optimismille.  
”Yhdysvaltojen uusi keskittyminen rangaistustulleihin voi paradoksaalisesti toimia Ison-Britannian eduksi. Yhdysvaltojen painostus EU:ta kohtaan voi saada Euroopan maat olemaan avoimempia tiiviimmälle yhteistyölle Ison-Britannian kanssa”, sanoo Juhani Laitala ja lisää, että Ison-Britannian kauppa EU:n kanssa on noin neljä kertaa suurempi kuin sen kauppa Yhdysvaltojen kanssa.  

Vaikka Ison-Britannian kasvunäkymät tälle vuodelle ovat valoisammat kuin muiden suurten Euroopan talouksien, ne jäävät silti alle Brexitin aikaista keskimääräistä vuotuista kasvuvauhtia, joka oli 2 prosenttia. Erityisesti kaupan näkymät ovat edelleen erittäin epävarmat. Viisi vuotta Brexitin jälkeen voimme vain todeta varmuudella, että taloudelliset hyödyt eivät ole vielä toteutuneet.  

”Yleisesti ottaen suomalaisten ja muiden ulkomaisten yritysten on tullut vaikeammaksi ja kalliimmaksi päästä Ison-Britannian markkinoille. Päätös viedä maahan on siksi myös muuttunut strategisemmaksi, ja monilla yrityksillä on entistä epävarmemmat näkymät suurista voitoista”, Laitala sanoo.