Heikentyvä talousympäristö nostaa rahoituksen roolia

Suomen elinkeinoelämä on tiiviisti integroitunut yhteiseen eurooppalaiseen markkinaan, joten kun euroalueen talous hidastuu, se heijastuu suoraan tilauskantaan, maksuvalmiuteen ja asiakkaiden luottokelpoisuuteen. 

Atradiuksen tuorein talousanalyysi kuvaa eurooppalaista taloutta, joka on siirtymässä selvästi heikompaan vaiheeseen. Euroalueen kasvun ennuste vuodelle 2026 on alennettu 0,4 prosenttiin (vuonna 2025 1,5 %), ja samalla viennin odotetaan laskevan 0,2 %. 

Samalla Atradius arvioi, että luottoehdot kiristyvät, rahoituskustannukset pysyvät korkeina ja että yritysten on totuttava todellisuuteen, jossa pääomalla on jälleen konkreettinen hinta. 

Suomalaisille yrityksille tämä ei välttämättä ole hälyttävää. Mutta se on selvä merkki siitä, että riskikuva on muuttumassa. 

Euroopan hidas moottori 

Euroalue muistuttaa tällä hetkellä hitaan kasvun taloutta. Kasvua jarruttavat korkeammat energian hinnat, heikentynyt kysyntä, tiukemmat rahoitusolosuhteet sekä vientisektori, joka kamppailee kilpailukykynsä kanssa. 

Samalla raportti osoittaa, että euroalue on Yhdysvaltoja haavoittuvaisempi energiakriisin suhteen, koska alue on edelleen energian nettotuoja. 

Suomalaisille viejille tämä tarkoittaa, että yhä useammat asiakkaat Euroopassa joutuvat todennäköisesti kokemaan kasvavaa painetta sekä tulokseen että maksuvalmiuteen. 

Ensin investoinnit lykätään. Seuraavaksi päätöksentekoprosessit pitenevät. Tämän jälkeen maksutottumukset alkavat muuttua. Laskut, jotka aiemmin maksettiin 30 päivän kuluttua, saatetaan maksaa vasta 45 tai 60 päivän kuluttua. 

Juuri tällaisina aikoina luottoriski kasvaa ilman, että se välttämättä näkyy välittömästi tilinpäätöksissä. 

Raportti osoittaa samalla, että euroalueen pankkisektori on jo tiukentanut yrityksille asetettavia luottokriteerejä. Pankit perustelevat tätä muun muassa korkeammilla geopoliittisilla riskeillä ja suuremmalla epävarmuudella talouden kehityksestä. Useat pankit odottavat lisätiukennuksia tulevina vuosineljänneksinä. 

Tämä on huomionarvoista, koska yritykset voivat joutua hankkimaan pääomaa muualta, kun pankit muuttuvat varovaisemmiksi.  

Painopisteenä vakaus 

Euroopan keskuspankki nosti ohjauskorkoaan 0,25 prosenttiyksikköä kesäkuussa, ja sen odotetaan pitävän koron suhteellisen korkealla tasolla loppuvuoden ajan. Samalla odotetaan, että rahapolitiikka pysyy yleisesti ottaen tiukempana pidempään kuin monet markkinatoimijat olivat aiemmin arvioineet. 

Yrityksille tämä tarkoittaa, että maksuvalmiuden merkitys korostuu entisestään. Hitaan talouskasvun ja korkeampien rahoituskustannusten ympäristössä huomio siirtyy kasvutavoitteista taloudellisen vakauden ja kassavirran turvaamiseen. 

Tässä tilanteessa talousjohtajan perinteinen työkalupakki nousee jälleen keskeiseen asemaan, ja painopiste siirtyy kassavirtaan, käyttöpääomaan sekä likviditeetin ja luottojen hallintaan. Perustelu on selkeä: kun markkinat muuttuvat epävarmemmiksi, on vaikeampaa varmistaa rahoitusta, jolla oikeat investoinnit voidaan toteuttaa. 

Raportissa korostetaan myös, että investointien odotetaan jäävän euroalueella vähäisiksi korkeampien rahoituskustannusten, hitaamman vientikasvun ja heikentyneen kannattavuuden vuoksi. Monien yritysten odotetaan yksinkertaisesti lykkäävän tai supistavan investointihankkeitaan. 

Tämä luo ympäristön, jossa maksujen viivästykset ja kasvava luottoriski voivat levitä nopeasti arvoketjujen läpi. 

Luottoriski jatkuvassa muutoksessa 

Talouden hidastumisen aikoina ongelmat voivat usein ilmetä nopeasti asiakkaiden keskuudessa. 

Jos asiakkaan on entistä vaikeampaa rahoittaa varastoja, investointeja tai toimintaa, maksujen viivästymisen todennäköisyys kasvaa. Jos useammat asiakkaat alkavat maksaa myöhemmin tai vaativat pidempiä maksuaikoja, se voi nopeasti vaikuttaa toimittajan maksuvalmiuteen. 

Siksi asiakkaiden hyvä tuntemus on ratkaisevan tärkeää, kun arvioit heidän luottokelpoisuuttaan. Tietojen tulisi ulottua syvemmälle kuin asiakkaiden viimeisimmät tilinpäätökset ja vastata esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: 

Ketkä ovat alttiimpia heikolle kysynnälle? Ketkä ovat riippuvaisia pankkirahoituksesta? Ketkä toimivat pienillä katteilla ja korkeilla energiakustannuksilla? 

Nämä kysymykset nimittäin nousevat entistä merkittävämmiksi vuonna 2026, kun euroalueen kasvu on lähellä nollaa. 

Entä jos 

Yhdysvaltojen ja Iranin välisen sodan puhkeamisen jälkeen taloudellisista seurauksista on vallinnut valtava epävarmuus. 

Me Atradiuksessa olemme laskeneet, mitä se merkitsisi, jos Irania koskeva konflikti kärjistyisi uudelleen ja Hormuzin salmi pysyisi suljettuna odotettua pidempään. Seurauksena olisi uusi energiakriisi, korkeampi inflaatio ja maailmantalouden merkittävä hidastuminen. 

Tässä skenaariossa maailmanlaajuinen kasvu laskee 1,9 prosenttiin vuonna 2026 ja 1,4 prosenttiin vuonna 2027, mikä viittaa taantumaan. 

Suomalaisille yrityksille tämä ei välttämättä ole todennäköisin lopputulos, mutta on hyvä varautua tilanteeseen ymmärtämällä perusteellisesti omat riskialttiutensa ja testaamalla yrityksen toimintaperiaatteita stressitestillä, jossa maailmantalous on taantumassa.