Konkurssit lisääntyvät 2026, mutta Suomen talous on joustava

Vuoden alussa konkurssien määrän odotettiin vähenevän asteittain maailmanlaajuisesti, vaikka kauppakiistat ja geopoliittinen epävakaus jatkuivatkin. Tämä ennuste ei enää pidä paikkaansa.  

Atradiuksen uusimmat laskelmat viittaavat siihen, että vuosi 2026 tulee olemaan jälleen vuosi, jolloin konkurssien määrä maailmanlaajuisesti kasvaa 3 % viime vuoteen verrattuna. Syynä ei ole yksittäinen kriisi, joka olisi muuttanut maailmaa, vaan se, että useat riskit kohdistuvat yrityksiin samanaikaisesti. Geopolitiikka, energia ja rahoitusolosuhteet heijastuvat suoraan yritysten likviditeettiin. 

Hyökkäys Iraniin ja sitä seurannut Hormuzin salmen sulkeminen ovat laukaisseet energiakriisin, joka on levinnyt nopeasti arvoketjuihin. Yrityksiä eivät haastaa enää vain tullimaksut ja poliittinen epävarmuus, vaan myös kasvavat kustannukset ja rahoituksen kiristyminen. 

Tämä nostaa riskienhallinnan monien johtoryhmien agendalle uudella painoarvolla. 

Suomi on hyvin varustautunut  

Keskellä globaalia epävarmuutta Suomi näyttäytyy yritysten näkökulmasta suhteellisen vahvana ja vakautta tarjoavana toimintaympäristönä.

Atradiuksen ennusteen mukaan Suomessa konkurssien määrä voi Atradiuksen mukaan vuonna 2026 hieman laskea tai vakiintua korkealle tasolle – tilanne on suhteellisen hyvä, muttei riskitön. 

“Suomalaiset yritykset ovat osoittaneet vahvaa kestävyyttä. Ne selvisivät hyvin viime vuoden kauppakonflikteista, ja koronapandemian jälkeinen konkurssiaalto saavutti Suomessa huippunsa aiemmin kuin monissa muissa Euroopan maissa”, sanoo Juhani Laitala, Atradius Suomen maajohtaja. 

Hän muistuttaa kuitenkin, että kestävyys ei tarkoita riskittömyyttä. Asiakkaiden maksukyvyn jatkuva seuranta on yhä ratkaisevan tärkeää, erityisesti vientiyrityksille, jotka toimivat epävakailla markkinoilla. 

Suuria eroja toimialoittain  

Vaikka Suomen markkina on kokonaisuutena vahva, toimialojen väliset erot ovat suuria. Erityisesti energiaintensiivisillä, pitkäaikaisiin sopimuksiin nojaavilla ja kansainvälisestä kaupasta riippuvaisilla sektoreilla riskit ovat kasvaneet.

Kuljetusala reagoi nopeasti polttoaineiden hinnannousuun. Vaikka indeksisidonnaiset sopimukset mahdollistavat kustannusten siirtämisen eteenpäin, ongelma ei poistu – se siirtyy vain seuraavaan arvoketjun vaiheeseen. 

Myös teollisuutta rasittavat korkeat energian hinnat, mutta sen kyky siirtää nousseita kustannuksia eteenpäin vaihtelee huomattavasti. Lisäksi ala on herkkä toimitushäiriöille, erityisesti muovien ja kemikaalien osalta, sillä suuri osa tuotannosta on riippuvainen Persianlahden alueesta. 

Elintarvikkeet: kustannuspaineet kasaantuvat 

Elintarviketeollisuus on tällä hetkellä paineen alla monelta taholta. Nousevat rahtihinnat, energiakustannukset ja kalliimpi pakkausmateriaali vaikuttavat suoraan kustannusrakenteeseen.  

Erityisesti valmistajat voivat joutua ahtaalle. Monet toimivat 3–6 kuukauden sopimuksilla, mikä rajoittaa joustavuutta kustannusten noustessa äkillisesti. Samalla on vaikeaa siirtää koko lasku kuluttajille, joiden ostovoima on jo paineen alla.  

Atradius ennustaa, että elintarvikkeiden hinnat nousevat vuonna 2026 riippumatta siitä, miten Hormuzin salmen tilanne kehittyy. Kysymys on pikemminkin siitä, kuinka suuri nousu on ja kuinka paljon siitä voidaan tosiasiassa siirtää kuluttajille.  

“Edellisen kerran suuria elintarvikkeiden hinnankorotuksia nähtiin vuosina 2020–2022, ja niiden vaikutuksia pehmensivät palkankorotukset sekä viiveet hintojen siirtämisessä. Nyt hintataso on jo valmiiksi korkea, mikä tarkoittaa, että uudet korotukset ohjaavat kysyntää entistä enemmän halvempiin vaihtoehtoihin”, sanoo Atradiuksen asiantuntija John Vinther. 

Tämä heikentää valmistajien kannattavuutta ja lisää riskiä, että myös muuten taloudellisesti terveet yritykset ajautuvat vaikeuksiin. 

Yhdysvallat vauhdittaa konkurssien kasvua maailmanlaajuisesti 

Vuonna 2026 odotettu 3 % maailmanlaajuinen konkurssien kasvu johtuu suurelta osin Yhdysvaltojen kehityksestä.  

Siellä korkeammat tullimaksut, poliittinen epävarmuus ja tiukemmat rahoitusolosuhteet painavat yrityksiä. Yhdysvallat on kärsinyt energiakriisistä vähemmän suoraan kuin Eurooppa, mutta korkeammat öljyn hinnat vaikuttavat silti inflaation ja nousevien toimintakustannusten kautta.  

Samalla pankit molemmin puolin Atlanttia ovat kiristäneet luottopolitiikkaansa, mikä vaikeuttaa tilannetta.  

“Monille yrityksille suurin riski ei ole kysynnän hiipuminen, vaan likviditeetti. Kun luotto kallistuu ja rahoituksen saanti vaikeutuu, jo pienetkin häiriöt voivat olla ratkaisevia”, sanoo Juhani Laitala. 

Vuosi 2026 vaatii ennakoivaa varovaisuutta  

Atradius odottaa konkurssimäärien normalisoituvan vasta vuonna 2027, ja ennusteeseen liittyy huomattavaa epävarmuutta. Pitkittynyt konflikti Lähi-idässä, uudet energian hinnannousut tai uudet kaupan esteet voivat nopeasti muuttaa tilannetta.  

Yrityksille tämä tarkoittaa, että vuosi 2026 tulee olemaan vuosi, jolloin kurinalaisuus, kokonaiskuvan hallinta ja strateginen lähestymistapa luotonhallintaan ovat ratkaisevia.  

”Vuonna 2026 ei ole kyse kaikkien riskien ennustamisesta, vaan niihin varautumisesta. Yritykset, jotka hallitsevat kassavirtaansa ja riskejään, ovat huomattavasti vahvemmassa asemassa myös silloin, kun markkinat kääntyvät jälleen”, sanoo Juhani Laitala.