Mitä Trumpin uudet tullit merkitsevät, jos ne tulevat voimaan?

Yhdysvaltain presidentin ilmoittama kauppasota on tällä hetkellä jäissä heinäkuuhun asti. Mutta mitä vaikutuksia on, jos ilmoitetut tullit tulevat voimaan tänä kesänä? Yritämme vastata joihinkin keskeisiin kysymyksiin tässä artikkelissa. 

Yhdysvaltain osakemarkkinat reagoivat erittäin kielteisesti Trumpin 2. huhtikuuta tekemiin tulli-ilmoituksiin. Sittemmin hän on lykännyt tulleja 90 päivällä, mikä nosti osakemarkkinoita hieman ylöspäin. Tariffien lykkääminen ei kuitenkaan ole poistanut epävarmuutta. 

Sen sijaan se antaa yrityksille enemmän aikaa valmistautua siihen, mitä on odotettavissa, jos uudet tullit otetaan käyttöön tänä kesänä. 

Olemme Atradiuksella yrittäneet vastata alla joihinkin tariffisodan jättämiin kysymyksiin. 

1. Mitkä ovat Yhdysvaltojen uusien tullimaksujen makrotaloudelliset vaikutukset? 

Jää nähtäväksi, mitkä ovat kauppasodan seuraavat vaiheet. Yleisesti ottaen Yhdysvaltojen aggressiivinen protektionistinen politiikka ja mahdolliset vastatoimet johtavat kuitenkin maailmanlaajuisen talouskasvun hidastumiseen, laajamittaisiin hinnankorotuksiin ja perustavanlaatuisiin muutoksiin toimitusketjuissa ja kauppavirroissa. Tällä hetkellä arvioimme, että maailmanlaajuinen talouskasvu hidastuu 2,0 prosenttiin tänä vuonna, mutta kaikki ennusteet ovat täysin riippuvaisia kauppasodan jatkokehityksestä. 

2. Mitkä markkinat voivat kärsiä eniten? 

Yhdysvaltain hallituksen huhtikuun alussa kullekin markkina-alueelle asettamat keskeytetyt tullit laskettiin kahdenvälisen tavarakaupan alijäämän perusteella ottamatta huomioon muita tekijöitä, kuten sääntelyesteet. Suurimman vahingon voivat kärsiä markkinat, joilla on merkittäviä kauppaylijäämiä Yhdysvaltojen kanssa, sillä tulleilla pyritään tasapainottamaan tätä tilannetta. Tällaisia voivat olla EU:n jäsenvaltiot, Kiina, Japani, Vietnam, Etelä-Korea tai Taiwan.  Tähän olisi lisättävä myös Yhdysvallat, jonka vienti voi joutua muiden maiden uusien tullien uhriksi. 

3. Mitkä alat voisivat kärsiä eniten? 

Maailmanlaajuisesti Yhdysvaltojen tullipolitiikalle alttiimpia voivat olla alat, joilla on pitkiä ja monia rajoja ylittäviä toimitusketjuja. Tällaisia ovat esimerkiksi koneet, moottoriajoneuvot ja elektroniikka. Paikallisemmat ja alueellisemmat toimialat, kuten rakentaminen ja elintarvikkeet, kärsivät kauppasodasta vähemmän. Näihin aloihin kohdistuu kuitenkin edelleen kasvavia epäsuoria riskejä, kuten korkeampiin hintoihin liittyvä kotimaisen kysynnän väheneminen ja luottamuksen heikkeneminen talouteen. 

4. Miten uudet tullit voivat vaikuttaa haavoittuvilla markkinoilla ja aloilla toimiviin yrityksiin? 

Yleispätevää sääntöä ei ole. Jos tullit otetaan käyttöön, vaikutukset voivat vaihdella esimerkiksi sen mukaan, kuinka riippuvaisia ollaan yhdysvaltalaisista toimittajista ja asiakkaista. Merkittävimpiä seurauksia ovat kaupan väheneminen, kustannusten nousu ja kannattavuuden kyseenalaistuminen. 

5. Miten tullit toimivat käytännössä? Kuka maksaa ja milloin? 

Tuontitullien velallinen on yleensä tavaroiden tuoja (ostaja). Kun tavarat tuodaan maahan, maahantuoja on yleensä vastuussa hallituksen määräämien tullien ilmoittamisesta ja maksamisesta. Tulliviranomaiset perivät nämä tullit maahantulopaikassa. Viejä (myyjä) ja tuoja (ostaja) voivat kuitenkin kauppasopimuksessa sopia toisin siitä, kumpi on vastuussa tulleista. Tämä tehdään yleensä Incoterms-sopimuksilla (kansainväliset kaupalliset ehdot), jotka ovat vakiomuotoisia kauppaehtoja, joissa määritellään myyjän ja ostajan vastuut kansainvälisissä kaupoissa. Yksi näistä Incoterms on DDP (Delivered Duty Paid): myyjä vastaa kaikista riskeistä ja kustannuksista, mukaan lukien tullimaksut, kunnes tavarat on toimitettu ostajalle. 

6. Tuleeko avoimella tilillä käytävästä kaupasta riskialttiimpaa? 

Tullit vaikuttavat erityisesti heikkoihin yrityksiin, mutta on epätodennäköistä, että yritykset joutuvat maksukyvyttömiksi pelkästään tullien vuoksi. Arvioimme ostajiin kohdistuvia tariffiriskejä tapauskohtaisesti yhdessä kaikkien muiden tekijöiden kanssa, joita yleensä käytämme yrityksen luottokelpoisuuden määrittämiseen.