Vienti kiinnostaa nyt suomalaisia yrityksiä.
Huomasin uusimmasta EK:n yrityskyselystä, että 22 000 suomalaisyritystä harjoittaa vientiä tai toimii ulkomailla. Käytännössä siis joka neljäs työnantajayritys on kääntänyt katseensa Suomen rajojen ulkopuolelle.
Muutos kymmenen vuoden takaiseen aikaan on iso. Ennen finanssikriisiä vientiyrityksiä oli 6 000 vähemmän. Mitä ihmettä on tapahtunut näinkin lyhyessä ajassa?
Uskon, että etenkin pk-yrittäjät ovat entistä rohkeampia. He haluavat kasvattaa yritystään, jolloin Suomen markkinat jäävät helposti liian pieniksi. Osa kasvaa myös suuryritysten vanavedessä.
Joka tapauksessa vienti maksaa paljon rahaa, ja kuten viennistä kirjan kirjoittanut yrittäjä ja sijoittaja Kim Väisänen on todennut: kannattaa pitää fokus mielessä. Kaikkiin maihin ei voi myydä yhtä aikaa. Atradius tekee vuosittain listauksen lupaavimmista, kehittyvistä kasvumarkkinoista eri puolilla maailmaa. Tällä kertaa listalla on yhdeksän maata. Listalta voi poimia sopivan vientimaan, jos haluaa noudattaa Väisäsen antamaa arvokasta neuvoa.
Eurooppalaisista maista mukaan pääsi vain Tšekki. Muut maat ovat Costa Rica, Intia, Indonesia, Kolumbia, Marokko, Panama, Senegal ja Vietnam. Nämä maat ovat lupaavia vientiyritysten kannalta siitä syystä, että keskiluokka kasvaa ja ikärakenne on hyvä. Se vaikuttaa positiivisesti kulutukseen ja lisää investointeja. Kaiken taustalla ovat poliittiset päätökset, jotka tukevat uudistuksia.
Lupaavimmissa maissa myös talous kasvaa vauhdilla. Kovinta kasvu on Intiassa, 7,4 prosenttia. Tšekissä kasvuennuste on tälle vuodelle 3,6 prosenttia. Tšekin talouden moottorina on autoteollisuus, jonka osuus viennistä on 20 prosenttia. Tunnetussa olutmaassa maksuehdot ovat vakiintuneet ja yritysten maksukyky on parantunut merkittävästi.
Lupaavimmat kasvumarkkinat löytyvät suomalaisten yritysten kannalta aika eksoottisista maista. Sitä ei kannata kuitenkaan pelätä.
Vientimarkkinoille voi laajentua, kun muistaa suojautua riskeiltä. Tärkein suojautumiskeino on varmistaa, että asiakkaalla on riittävä maksukyky ja –halu. Yrityksissä on hyvä tiedostaa, että tilinpäätöstiedot eivät vielä riitä ennustamaan asiakkaan tulevaa maksukykyä.
Lue koko raportti täältä.
Juhani Laitala