Rahan menettäminen tekee pahaa, varsinkin jos kyse on niinkin suuresta summasta kuin 30 000 euroa.
Kyseinen rahamäärä on vientiyritysten tyypillisesti kärsimä luottotappio. Tieto on peräisin kesäkuussa julkaistusta vientikaupan rahoitusbarometrista, jonka teettivät Finnvera, Keskuskauppakamari ja Kansainvälinen kauppakamari ICC.
Barometri toteutettiin toista kertaa, ja sen tarkoituksena oli selvittää, onko yritysten rahoitusosaaminen lisääntynyt.
Vastaajayrityksistä jopa neljä kymmenestä raportoi luottotappioista. Iso osa totesi kärsivänsä menetykset tekemällä asianmukaiset alaskirjaukset. Vain joka kymmenes ilmoitti toimintatavan muutoksesta.
Barometrista paljastui myös hyviä uutisia. Yli puolet vastaajista tunnistaa, että maksuajan myöntäminen ostajalle on merkittävä kilpailutekijä. Lisäksi joka kolmannella vientiyrityksellä on kirjallisesti määritelty luottopolitiikka. Vuosi sitten luottopolitiikka oli joka viidennellä yrityksistä.
Vastaus rahoitusosaamisen lisääntymiseen on siis: kyllä ja ei.
Suuremmat yritykset tuntevat vientikaupan riskit ja osaavat suojautua niiltä. Myös pk-yritysten tietoisuus on lisääntynyt, mutta kauppaa käydään edelleen liian suurella riskillä. Miksi? Jokainen menetetty euro on kuitenkin turhaa, ja pahimmillaan luottotappiot voivat ajaa yrityksen jopa konkurssiin.
Syitä vauhtisokeuteen on monia. Yksi niistä on liiallinen usko asiakkaan maksukykyyn ja -haluun. Toinen liittyy puhtaasti epätietoisuuteen eri suojausmekanismeista. Näin siitäkin huolimatta, että yksityisen luottovakuutuksen käyttö on lisääntynyt merkittävästi viime mittaukseen verrattuna.
Ja kolmanneksi, yrityksissä on yhä vääriä käsityksiä suojautumisen aiheuttamista kustannuksista.
Kaupankäyntiin liittyy aina riski ja viime kuukausina riskit kansainvälisessä kaupassa ovat vain kasvaneet. Oikeilla suojausmekanismeilla varmistat ainakin sen, ettei kenenkään tarvitse pelätä 30 000 euron lovea kassassa.
Juhani Laitala
Kirjoittaja on Atradius Suomen maajohtaja